Olet oman elämäsi tärkein voimavara – 3 näkökulmaa mielen hyvinvoinnin kasvattamiseen arjessa

I love me x MIELI ry

Mielen hyvinvointi nousee ensi syksynä entistä vahvemmin esiin I love me -messujen ohjelmassa. MIELI Suomen Mielenterveys ry:n asiantuntijat esiintyvät messuilla ja antavat kävijöille henkilökohtaisia vinkkejä hyvinvointiin. Mielen hyvinvointia pohditaan myös blogisarjassa, jonka ensimmäiseen osaan haastattelimme MIELI ry:n asiantuntijaa Elina Marjamäkeä ja löysimme arkisia vinkkejä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.

Mitä tämä tarkoittaa ja pitää sisällään mielen hyvinvoinnin näkökulmasta?

“Ajatus on hiukan ristiriitainen. Tietyllä tavalla on niin, että olemme oman elämämme voimavara, mutta se ei tarkoita sitä, että ihminen jätettäisiin yksin tai että kriisien keskellä pitäisi selviytyä omin voimin. Tarvitsemme omien voimavarojemme kasvattamiseen myös ympäristön, yhteisön ja yhteiskuntamme tukea.

Olisi ihanaa, jos ajatus olisi voimaannuttava, mutta se voi joskus olla myös lannistava. On helppo olla oman elämänsä voimavara, jos on työ kunnossa, raha-asiat kunnossa ja perhesuhteet ovat mahtavat. Toisaalta muut eivät voi myöskään tehdä työtä kenenkään puolesta, vaan meistä jokaisen täytyy omassa elämässä löytää omia voimavaroja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niitä pitäisi löytää ilman apua, tukea tai ympäristön muokkaamista voimavaroja tukevaksi.

Työelämä on tästä hyvä esimerkki. Mitä paremmin työ tukee työntekijän voimavaroja ja on esimerkiksi hyvää johtamista, sitä suuremmiksi ihmisen voimavarat kasvavat ja on ihana tulla töihin. Jos taas on mollaava työympäristö, kiukuttelevat työkaverit ja työolosuhteet, jotka haastavat voimavaroja joka päivä, on myös paljon enemmän työtä tehtävänä omien voimavarojen säilyttämiseksi kuin sillä toisella, jolla on ihana työ ja merkityksellisyyttä.

Toisaalta on hyvä muistaa, että voimavarat voivat jopa kasvaa, vaikka lähtökohdat olisivat haastavat. Lähtökohtien perusteella ei voi ennustaa kenenkään tulevaisuutta. Voimavaroja voi myös lisätä ajatus, että niihin voi vaikuttaa. Ja tätä tietoisuutta MIELI ry haluaa kasvattaa: ei syyllistäen, vaan tukien.”

Miten mielen hyvinvointia ja voimavaroja voi ylläpitää ja kasvattaa?

“Nykyisin tiedetään todella paljon siitä, mikä vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja lisää hyvinvointia: miten vaikkapa uni ja lepo vaikuttavat hyvinvointiimme ja kasvattavat voimavarojamme. Hyvät yöunet ehkäisevät masennusta ja vähentävät ahdistuksen tunteita. Se, että nukumme pitkään huonosti voi olla merkki siitä, että meillä on stressiä liikaa päivässä tai päinvastoin huonosti nukuttu yö voi lisätä stressiä.

Tietoisuus omasta unesta, unen laadusta ja siitä miten uneen voi vaikuttaa on tärkeää, sillä nykyaika tavallaan haastaa untamme koko ajan. Meillähän on 24/7 kaikkea kiinnostavaa kännykässä, telkkarissa ja netissä.

Ihmisen omana mielenterveystaitona korostuu se, että tiedostaa mitä tarvitsee ja tarvitsisiko esimerkiksi päivään rentoutumishetken, joka laskee kortisolitasoja.

Toinen asia on ravinto. Tänä päivänä tiedetään sekin, että hyvinvointihormoneja muodostuu suolistossa. Mitä terveellisemmin syömme, vaikkapa kasvispainotteista ruokaa pelkkien hiilarimättöjen sijaan, sitä myönteisemmin se vaikuttaa myös mielialaan.

Hyvinvointia voi siis miettiä arjen valintojen kautta: millaiset valinnat lisäävät sinun hyvinvointiasi? Kysymys on yksinkertaisista asioista, siitä että nukut, syöt, hoidat ihmissuhteita, kyselet kuulumisia, vähän reflektoit omia tunteita, sallit itsellesi jotain kivaa tekemistä päivän aikana ja teet muutakin kuin työasioita – palaudut vaikka jossain luovassa harrastuksessa – pidät huolta arjen rytmistä, mietit omia arvoja ja sitä, teetkö arjessa niiden mukaisia valintoja.

Nämä ovat pieniä päivittäisiä tapoja, joita voi tarkistaa sen mukaan, vahvistiko jokin omia voimavaroja. Tiedämme kaikki, että jos on nukkunut huonosti, syönyt huonosti, on stressiä työssä niin kaikki elämän murheet ja pienet pulmat vyöryvät päälle ja niistä tulee hirveän isoja. Mutta kun olemme nukkuneet hyvin, huolehtineet liikunnasta ja hoitaneet ihmissuhteita, elämän pikku kompastuskivet eivät tunnu, vaan hypimme kevyesti niiden yli.

Ja liikuntahan on yksi tärkeimmistä. Tiedämme nykyisin, että liikunta kohottaa mielialaa, ehkäisee masennusta ja lievittää ahdistuksen tunteita. Eikä tarvitse olla himourheilija. Tavallinen liikkuminen riittää ja liikkua voi myös monella eri tavalla.”

Mitä tunnetaidot ovat ja miten niitä voi kehittää?

“Tunnetaitoja voi pilkkoa osiin. Ensin tulee tunteiden tunnistaminen itsessä: mitä tunteita oikeasti tunnen tällä hetkellä ja mitä esimerkiksi keho kertoo? Vatsa on kipeä ja huomenna on esitelmä. Mistä se kertoo? Yle uutisoi muutama vuosi sitten, että 25 prosenttia suomalaisista aikuisista ei tunnista omia tunteitaan. On todella tärkeää, että oppisimme nimeämään tunteitamme.

Aivotutkimuksesta tiedetään, että tunnekeskus eli mantelitumake rauhoittuu, jos nimeämme tunteemme. Kun osaamme nimetä tunteita mahdollisimman vivahteikkaasti, etuotsalohko eli järki ja tunnekeskus saadaan toimimaan yhdessä. Tämä vähentää masennusta ja ahdistusta ja järki saadaan tavallaan tunteiden avuksi.”

”Tunnetaitoja tarvitaan läpi elämän, niiden opetteleminen ei ole koskaan turhaa.”

Tunnetaidot on asia, jota joudumme harjoittamaan koko ikämme. Ja mitä enemmän tulee ikää, sitä enemmän joudumme kokemaan esimerkiksi luopumisen tai tyhjyyden tunteita.

Tunnetaitoihin kuuluu myös tunteiden sietäminen ja se, että emme heti pakene niitä. Esimerkiksi menetyksen hetkellä meidän täytyy sallia itsellemme surun tunne ja jopa viipyillä siinä. En kuitenkaan tarkoita, että vaikkapa vihan tunteita tulisi lietsoa, vaan antaa tunteen tulla ja lipua pois.

”Tunteiden sietämistä joudumme harjoittelemaan tavallaan aina. Kuinka hyvin siedämme esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta?”

Nuorilla tunteet tuntuvat paljon voimakkaammin kuin aikuisilla. Tunne- ja järkikeskus ovat vielä sen verran auki, että tunteet tuntuvat paljon voimakkaammin. Täytyy myös muistaa, että nuoret kokevat monia tunteita ensimmäistä kertaa.

Esimerkiksi voimakas rakastuminenhan on ihanaa ja todella voimakas tunne, samoin pettymys. Meidän pitäisi aikuisina myös tuntea empatiaa nuoria kohtaan, vaikka emme enää muistakaan, miten voimakkaasti tunteet voivat tuntua.

Nuoret voivat myös jäädä jumiin ahdistuksen, masennuksen tai pettymyksen tunteisiin. Heistä voi tuntua, että tunteet ovat tässä ja nyt ikuisesti. Monesti aikuisina tiedämme, että pettymyksestä kyllä selviää. Meillä on kokemusta siitä, että olemme selvinneet aiemmin.

Tunteiden sietämistä joudumme harjoittelemaan tavallaan aina. Kuinka hyvin siedämme esimerkiksi yksinäisyyden tunnetta? Vai menemmekö heti jääkaapille, ettei vain tarvitsisi tuntea inhottavia tunteita. Tätäkin voi harjoitella: kuulostella, millaiselta vaikea tunne tuntuu ja hyväksyä sen. Tunteiden sietäminen ei myöskään tarkoita sitä, että ne pitää tukahduttaa.

”Jokaisella meistä olisi hyvä olla pieni tunnetaitojen työkalupakki. Esimerkiksi hengitysharjoitukset ovat tosi tehokkaita.”

Tunnetaitoihin kuuluu myös tunteiden säätely. Nykyisin tiedetään paljon vaikkapa siitä, miten hengitysharjoituksilla voidaan vaikuttaa tunteisiin. Tarvitsemme näitä taitoja varsinkin silloin, kun on kyse ahdistuksen tuntemuksista.

Jokaisella meistä olisi hyvä olla pieni tunnetaitojen työkalupakki. Esimerkiksi hengitysharjoitukset ovat tosi tehokkaita. Se että uloshengitys on pidempi kuin sisäänhengitys, tai että rentouttaa kasvojen ilmeet ja ottaa kasvoille pienen hymyn rauhoittaa hermostoa. Tutkimuskin tuo koko ajan enemmän tietoa ulottuvillemme. MIELI ry:ssä pyrimme kommunikoimaan näistä vaikkapa lasten ja nuorten kanssa työtä tekeville.

Sekin tiedetään, että kielteiset tunteet ja niiden vallassa oleminen ei tee hyvää mielenterveydelle tai stressitasoille. Katkeruuden on havaittu lisäävän sydänkohtausten riskiä. Se aktivoi tunnekeskus mantelitumaketta ja yliaktiivinen mantelitumake puolestaan rasittaa sydänlihasta, mikä taas lisää sydänkohtausten riskiä.

Vaikka meidän pitääkin saada tuntea kaikkia tunteita ja sallia itsellemme kaikki tunteet, ei siis ole hyvä velloa kielteisissä tunteissa ja tunnetiloissa, vaan pyrkiä lisäämään myönteisiä tunteita ja sitä kautta iloa elämään. Hyvä tunnetaito on sekin, että jos vaikkapa tuntee aggressiota, pohtii mihin sen voisi käyttää. Hyvä aggressiohan on ihan mieletön polttoaine, jonka voi käyttää menemällä vaikkapa lenkille, pesemällä ikkunat tai tekemällä jotain tosi kivaa. Sekin on tunnetaito.”

Mieli ry:n sivuilta löytyy erilaisia rentoutumisharjoituksia: https://mieli.fi/vahvista-mielenterveyttasi/harjoitukset/rentoutumisharjoitukset/  

Oivamieli-sivustolta löytyy monia harjoituksia tunteiden säätelyyn: https://oivamieli.fi/