Kuinka olla oma itsensä työelämässä – ja välttää huijarisyndrooma?
Moni työelämässä menestynytkin ammattilainen voi kokea voimakasta epävarmuutta omasta osaamisestaan. Tätä ilmiötä kutsutaan huijarisyndroomaksi – tilanteeksi, jossa pätevä ihminen pelkää paljastuvansa ”huijariksi”, vaikka todellista syytä epäillä osaamistaan ei ole.
Mikä on huijarisyndrooma?
Huijarisyndrooma on kansankielinen käsite (engl. impostor syndrome) ilmiölle, jossa pätevä ja osaava ihminen kokee epärealistista epävarmuutta ja riittämättömyyttä omasta osaamisestaan ja pelkää paljastuvansa "huijariksi", vaikka välttämättä ei oikeasti olisi mitään syytä epäillä omaa osaamistaan ja kykyjä.
Huijarisyndrooma ei ole diagnoosi, vaan yleinen ilmiö, josta kärsii ajoittain hyvin moni – etenkin uuteen rooliin tai vastuuseen siirtyessään.
Se voi näkyä ajatuksina (”Kohta kaikki huomaavat, etten osaa mitään”), tunteina (ahdistus, häpeä, riittämättömyys), käyttäytymisenä (ylivalmistelu, liiallinen työnteko, vaikeus ottaa kiitosta vastaan) tai jopa kehollisina reaktioina (jännitys, univaikeudet, sydämen tykytys). Onnistumiset saatetaan selittää esimerkiksi tuurilla, muiden avuliaisuudella tai olosuhteiden suotuisuudella.
Taustalla voi olla mm. vaativuus itseä kohtaan, aiemmat kokemukset, kasvatus tai kulttuuriset ja sukupuolittuneet odotukset. Itseään kohtaan vaativat ihmiset voivat herkemmin kokea huijarisyndroomaa.
Miksi ilmiö on yleinen työelämässä?
- Työelämän vaatimukset kasvavat: nopeat muutokset ja jatkuva oppimisen ja sopeutumisen tarve sekä epävarmuuden sietäminen kuormittavat monia.
- Asiantuntijatyössä rima on usein korkealla: mitä enemmän tietää, sitä enemmän näkee mitä ei vielä osaa. Tällöin osaaminen voi tuntua rajalliselta, vaikka todellisuudessa se on vahvaa.
- Ulkoinen palaute ei välttämättä auta: vaikka huijarisyndroomasta kärsivä saa positiivista palautetta, hän ei sisäistä sitä. Positiiviset kommentit selitetään tuurilla tai muiden avulla.
- Vertailu muihin on jatkuvaa: etenkin somessa näkyvät usein vain onnistumiset. Oma ura ja tekeminen voi tuntua epäonnistuneelta, jos vertaa sitä vain somessa esiin nostettuihin onnistumisiin. Tämä voi ruokkia epävarmuuden kokemuksia ja vääristynyttä käsitystä omasta osaamisesta.
- Työpaikkakulttuurit voivat vahvistaa ilmiötä: jos työyhteisössä on voimakasta kilpailua eikä siellä puhuta avoimesti epävarmuuksista tai virheistä, syntyy helposti kuva, että "muut osaavat ja hallitsevat kaiken", vaikka todellisuudessa moni kokee aivan samoja epäilyksiä.
Miten voi tunnistaa omat epävarmuuden tunteet ja suhtautua niihin lempeämmin?
Jo se, että pysähtyy pohtimaan ja tarkastelemaan omia epävarmuuden tunteita ja omaa sisäistä puhettaan ja haluaa suhtautua niihin lempeämmin, on merkki psykologisesta joustavuudesta.
Tärkeintä on oppia tunnistamaan ilmiö ja puhumaan siitä avoimesti. Jakaminen työyhteisössä voi olla merkittävä keino purkaa huijarituntemuksia.
Oman ajattelun tarkastelu ja myötätuntoisempi sisäinen puhe ovat keinoja vahvistaa realistista käsitystä omasta osaamisesta.
Aitous työssä – mitä se tarkoittaa?
Omana itsenään oleminen ei tarkoita yhtä ainoaa ”aitoa minää”. Meillä on useita rooleja, ja ne kaikki voivat olla omia puolia meistä. Aitous voi olla myös sitä, että tunnistaa kontekstin ja toimii sen normien mukaan – mutta ilman jatkuvaa itsensä peittelyä.
Erityisesti vähemmistöön kuuluvat joutuvat usein salaamaan osia itsestään, mikä voi lisätä huijarisyndrooman kokemuksia. Tässä korostuu psykologisen turvallisuuden merkitys: voiko työpaikalla olla oma itsensä ilman pelkoa arvostelusta?
Vahvempi työminä - käytännön keinoja
- Tunnista ja nimeä ilmiö: Huijarisyndrooma ei ole harvinainen – siitä kärsivät usein juuri menestyneet, tunnolliset ja älykkäät ihmiset. Asian tunnistaminen on jo askel eteenpäin!
- Vahvista itsetuntemustasi ja käsitystä omasta osaamisesta: tallenna saamaasi positiivista palautetta ja reflektoi onnistumisiasi. Harjoittele faktan ja tunteen erottamista: onko tämä kokemus huonommuudesta/epäonnistumisesta todella fakta vai mielen tuottama ajatus/tunne?
- Harjoittele itsemyötätuntoa: Moni huijarisyndroomasta kärsivä on armoton itselleen ja oma sisäinen puhe on usein julmaa. Tarkastele omaa sisäistä puhettasi: onko se sättivää, syyttävää ja vaativaa vai puhutko itsellesi niin kuin puhut rakkaalle läheisellesi?
- Hyväksy rajallisuutesi: kukaan ei voi osata kaikkea. Salli keskeneräisyytesi ja oppiminen itsellesi, sallit sen ehkä muillekin? Tunnista myös rajasi – terve työminä rakentuu myös sen hyväksymiselle, ettei voi olla kaikkien alojen asiantuntija.
- Rakenna psykologista turvallisuutta: nosta asia esiin työyhteisössä, jaa onnistumisia ja avuntarpeita ääneen. Panostakaa psykologiseen turvallisuuteen – pyrkikää ympäristöön, jossa virheitä saa tehdä ja kysymyksiä ja avuntarpeita esittää ilman pelkoa.
Huijarisyndrooma koskettaa monia – etenkin tunnollisia ja osaavia ihmisiä. Sen voittaminen ei tarkoita täydellistä itsevarmuutta, vaan lempeämpää suhtautumista itseensä ja rohkeutta olla monipuolinen, aito oma itsensä myös työelämässä.
Kirjoittaja:
Mari Huhtiniemi
asiantuntijapsykologi
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Kuinka olla oma itsensä työelämässä – ja välttää huijarisyndrooma?
Mitä on aitous ja autenttisuus työelämässä? Mikä on huijarisyndrooma ja kuinka siitä voisi päästä eroon? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tässä asiantuntijapsykologin puheenvuorossa.
Pe 17.10.2025 klo 12-12.25 ja klo 14.30-14.55 | Health Hub -lava
