Siirry sisältöön
Blogi I love me x Hidasta elämää – Nainen ja ADHD
Artikkeli

Nainen ja ADHD - Miksi naisten ADHD on vaikea tunnistaa?

Julkaistu

Tyttöjen ja naisten ADHD:ta ei tunnisteta yhtä hyvin kuin poikien. Mistä tämä johtuu? Ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin perehtynyt fysioterapeutti Karita Palomäki sai viisikymppisenä ADHD-/ADD-diagnoosin. Häneltä on ilmestynyt suosittu Hidasta elämää -tietokirja Kuhiseva mieli – nainen ja ADHD, jossa paneudutaan naisten kokemuksiin aiheesta. Karita kertoi meille mistä ADHD:ssa on kyse, missä siitä voi olla hyötyä ja miten omien ADHD-piirteiden kanssa voi löytää tasapainon.

Tyttöjen ja naisten ADHD-piirteet poikkeavat suurimmalta osin yleisimmin tunnistetuista ADHD-piirteistä, joita ovat selkeä motorinen eli kehollinen levottomuus ja hyperaktiivisuus. Tytöillä ja naisilla on näiden sijaan usein tarkkaamattomuuteen painottuvia piirteitä, ja tätä kutsutaan ADD:ksi. Sisäinen levottomuus vallitsee, mutta ylivilkkaus ei niinkään näy ulospäin.

Merkille pantavaa on tutkimusten puitteissa, että pojille diagnosoidaan ADHD 16 kertaa useammin kuin tytöille. Tämä erityisesti kertoo siitä, ettei tyttöjen ADHD-piirteitä tunnisteta riittävän hyvin. Myös kriteerit on alun perin muodostettu ADHD-poikia tutkimalla.

Tytöt tyypillisesti oppivat kompensoimaan eli maskaamaan synnynnäisiä piirteitään, mikä auttaa heitä toimimaan ympäristön toivomalla ja odottamalla tavalla. Maskaaminen toisaalta voi iän myötä altistaa muun muassa perfektionismille sekä muulle oireilulle, kuten ahdistuneisuudelle.

Olin 51-vuotias saadessani diagnoosin. Vuotta aiemmin ensimmäinen lapseni sai diagnoosin opiskelijaterveydenhuollon kautta. Kun täyttelin tutkimuksiin liittyviä lomakkeita, aloin ymmärtää, että itsellänikin on aivan samoja piirteitä. Pian myös nuorin vielä alaikäinen lapseni pääsi tutkimuksiin ja hänelläkin todettiin ADHD. Tämän jälkeen otin itse yhteyttä minulle suositeltuun psykiatriin ja pääsin tutkimuksiin yksityisen terveydenhuollon kautta. Diagnoosin saamisesta on pian kolme vuotta aikaa.

Omalla kohdallani kolahti ymmärrys siitä, minkä vuoksi olen niin helposti innostuvaa sorttia. Innostuminen on hieno piirre: se auttaa suuntaamaan asioihin, joissa oma mielenkiinto herää, jolloin on myös valtavasti voimia viedä asioita eteenpäin. Innostuneisuus mielestäni liittyy myös siihen, että ilman helposti innostuvia ihmisiä maailma ei muuttuisi, jos kukaan ei uskaltaisi innostua ja kokeilla uusia, outojakin asioita.

Toisaalta innostuneena voin toimia liiankin impulsiivisesti. En edes uskalla laskea euromäärää, mitä minulla on mennyt rahaa erilaisiin hankintoihin, kuten ihonhoitotuotteisiin ja lisäravinteisiin, jotka muutaman kerran käytön jälkeen unohtuvat kaapin perälle.

Kun innostun uudesta harrastuksesta, hankin harrastukseen kuuluvia varusteita, ja kun olen saanut kaikki hankittua, innostus lopahtaa. Innostun myös opiskelusta – olen ikuinen opiskelija. Vaikka kuinka lupaan itselleni, että nyt pidetään taukoa uusista opinnoista, huomaan olevani muutaman kuukauden päästä taas jossakin opiskelemassa.

Valtava innostuneisuus voi siis olla sekä ilo että kuormittava asia, tilanteesta riippuen. Onkin tärkeää oppia himmaamaan sekä kuuntelemaan kehonsa merkkejä ylikuormituksesta – ja tekemään sille lopulta jotakin. Tätä opiskelen edelleen.

Kaaos on sekä kehossa että aivoissa, kehomielessä. Mikäli ihmisellä on ADHD, on tärkeää hyväksyä, että tämä kaaos on osa itseä. ADHD:ta ei ole tarkoitus parantaa, se on ihmisen synnynnäinen ominaisuus, mutta on tärkeää oppia ymmärtämään omia piirteitään ja hermostoaan. On myös hyvä tiedostaa, että jokainen nepsyihminenkin on omanlaisensa ainutlaatuinen yksilö – yleispäteviä neuvoja ei voi antaa.

Kuhisevia aivoja voi ja kannattaa rauhoittaa tutulla, itselle mielekkäällä liikkeellä. Se voi olla kävelyä tai muuta perusliikuntaa, pallopeliä, kuntosalia, joogaa, pilatesta tms. Voi myös tehdä sellaisia pieniä liikkeitä, kuten hytkyttelyä ja keinuttelua, jota me aikuiset teemme pienille vauvoille heidän ollessa levottomia ja itkuisia. Nämä harjoitteet erityisesti auttavat ymmärtämään vähemmän on enemmän -filosofiaa. Suosittelen näitä harjoitteita sekä lapsille että aikuisille neurotyypistä riippumatta.

Karita Palomäki pohtii ADHD:n vaikutuksia elämään Hidasta elämää -hyvinvointimedian perustaja Sanna Wikströmin haastattelussa I love me -messujen Health Hub -lavalla sunnuntaina 1.12.2024 klo 14. Lue lisää >

Lue lisää